Työpäivän jälkeen hyvä treeni alla, energinen fiilis ja pitäis ruveta kokkailee. Mitäköhän sitä kuuntelisi. Tällä kertaa Tivoli Audion soittimeeni tiensä löysi Slumdog Millionaire leffan soundtrack. Lätty päätyi levykokoelmaani sattumalta parisen vuotta sitten, löydettyäni sen edullisesti alekorista. Levyä ostaessani muistelin, että täs oli ainakin se M.I.A:n Paper planes ja tais olla muitakin hyviä. Muistan elävästi, kun ekaa kertaa kuuntelin lättyä. Vau mitkä bassot, ompas törkeän siistin kuulosta soundia. Noh, bassojen lisäksi A.R. Rahmanin sävellyksissä on juuri sopivasti etnohenkeä, jotta soundi erottuu massasta, mutta biisit eivät etnohenkisyydestään huolimatta kuulosta liian oudoilta. Energinen, mutta tyylikäs soundi sopii loistavasti keittiössä puuhastelun taustalle tai vaikkapa lenkkimusaksi, mutta tätä levyä ei kyllä oikein voi kuunnella vain sohvalla istuen, vaan musan tahdissa on pakko tehdä jotain toiminnallista. Itse nautin löhöilyn lisäksi myös esim. lenkkeilystä, joten toiminnallisuuden ja nautinnon yhdistäminen, on minulle helppoa.
Lisäksi musan diggailussa on itselleni aina ollut kyse ennen kaikkea siitä fiiliksestä, kun löytää uusia hyviä biisejä täysin sattumalta. Jori Hulkkonen kertoi viime kesänä Red Bull Music Academyn haastattelussa, että kun hän saa uuden levyn valmiiksi, niin hän ei enää palaa oman musiikkinsa pariin. Hulkkonen totesi, että maailmassa on niin paljon hyvää musaa, että vanhojen biisien parissa ei kannata tuhlata aikaa, jonka voi käyttää uuden musiikin etsimiseen. Musan diggailussa onkin ehkä nautinnollisinta löytää hyvä balanssi uuden ja vanhan musan välille, jolloin uudet löydöt pitävät kiinnostusta yllä.
M.I.A. Paper planes
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti