J.O.S. - J.O.S

"Millä kirjaimella alkaa sana juna? Juna alkaa kirjaimella J . Millä kirjaimella alkaa sana omena? Omena alkaa kirjaimella O. Millä kirjaimella alkaa sana siili? Siili alkaa kirjaimella S." Internetistä löytyy kaikkee jännää. Tämänkertaisesta löydöstäni kiitos kuuluu Radio Helsingin Aleksi Pahkalalle, joka julkaisi alkuvuodesta spotify-soittolistan vuoden 2015 tärpeistä. Kyseiseltä soittolistalta bongasin tämän Rapu Recordsin 033 julkaisun eli J.O.S -J.O.S albumin jollaiseksi 7 kappaleen teos voitanee luokitella. Kyseessä on ainakin omaan makuuni äärimmäisen koukuttavaa elektropoppia sisältävä pläjäys. Yksinkertaista, kaunista, ilmavaa, raikasta, retroa, mutta silti modernia soundia, jotenkin näin albumia kuvailisin. Youtubesta löytyy myös musavideoita ainakin kappaleista: J.O.S, Sydän levoton ja Spearmint Story. Suosittelen tsekkaamaan. Luvassa on nimittäin kaikessa hämmentävyydessäänkin todellisia indiehelmiä, niistä nauttivalle IMHO.

Sydän levoton - musavideo

Spotify-linkki

Khaled Hosseini - Ja vuoret kaikuivat

"Kas niin. Haluatte kuulla tarinan, ja minä kerron teille sellaisen..." Näin alkaa Khaled Hosseinin Ja vuoret kaikuivat. Viime kesänä onnistuin aloittamaan tutustumisen jo pitkään "pakko lukea"-listallani keikkuneeseen Khaled Hosseinin tuotantoon ja tuolloin vannoin palaavani astialle, kuten väljehtynyt sanonta kuuluu. Odotukseni olivat korkealla ja kirjan alku oli suoraan sanottuna hämmentävä, eikä vastannut lainkaan odotuksiani, mutta tarinan edetessä, se tempaisi imuunsa siinä määrin, että tarinan lähestyessä loppuaan, en olisi malttanut laskea kirjaa käsistäni. Eniten itseäni Hosseinin kerronssa viehättää hänen kykynsä kuljettaa tapahtumia yli vuosikymmenten siten, että tarinat nivoutuvat sulavasti toisiinsa eikä kerronta töksähtele missään vaiheessa, vaikka niin olisi voinut helposti tapahtua. Toki myös tarinoiden eksoottisuus ja omaleimaisuus viehättävät yhtä lailla. 50-luvun Afganistanista hypätään 70-luvun Ranskaa, josta tarina ponnahtaakin jo viime vuosikymmenen uutisotsikoiden kertomaan lohduttomaan tilanteeseen, joka sotien rikkirepimässä Afganistanissa vallitsee. 

Hosseinin kerronnassa on kuitenkin optimismia, joka auttaa uskomaan hyvien asioiden toteutumiseen maailmassa. Oma lukunsa Hosseinin tarinoissa ovat persoonalliset henkilöhahmot, jotka ovat niin huikeita, että niiden täytyy perustua todellisiin tapahtumiin. Useinhan totuus on tarua ihmeellisempää. En usko kenenkään mielikuvituksen olevan niin hyvä, että ilman omakohtaisia kokemuksia, joiden syövereistä Hosseini kerrontaansa ammentaa, olisi mahdollista luoda mitään näin huikeaa.