Kun vuosittain katselee kymmeniä leffoja, niin aina joskus törmää todelliseen timanttiin, joka vetää sanattomaksi. Ohjaaja Nicolas Winding Refnin ja näyttelijä Ryan Goslingin edellinen hitti Drive, on muutamassa vuodessa noussut jo ehkäpä jonkinlaiseksi kulttileffaksi. Kirjoitin siitä blogiini alkuvuodesta otsikolla "Kirja, leffa ja musat". Linkki blogitekstiin Ryan Goslingia voi kuvailla lähinnä ultacooliksi. On suorastaan käsittämätöntä, miten vähäeleisesti hän kykenee pelkästään katseensa avulla farkuissa ja t-paidassa luomaan uhkaa ja jännitystä tihkuvan tunnelman. Only God Forgives flirttailee avoimesti kung-fu-leffojen aasialaisella meiningillä, mutta Nicolas Winding Refn tekee sen yhtä tyylikkäästi kuin taannoin Drivessa. Juonensa puolesta Only God Forgives on melko ennalta arvattava perustoimintapätkä, mutta vain Tarantinon leffat ovat tyylillisesti samalla viivalla. Upeat öiset maisekuvat kaupungin valoista vaihtelevat räjähtäviin toimintakohtauksiin, jotka eivät jätä tilaa selittelylle. Tämän leffan pariin tulen ehdottomasti palaamaan vielä monta kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti