Helmikuun alussa lienee hiukan riskialtista todeta, että vuoden paras pop-albumi on julkaistu. Tapaninpäivänä Yle X:llä Dj Orion veti kuusituntisen tanssimusiikin erikoislähetyksen Tapanin dancet. Orionin ensimmäinen vieras oli Yle X:n Parasta ennen ohjelmasta tuttu Matti Airaksinen. Hän aloitti settinsä toteamalla, että tyttöjä on kiva tanssittaa ja laittoi Reginaa soimaan. Siinä missä Reginan levyt ovat nimenomaan tyttöjen tanssittamiseen sopivaa tavaraa, on Iisan sooloalbumi selkeästi kypsempi ja syvällisempi kokonaisuus. Pet Shop Boysin yhteydessä puhutaan usein älykkäästä pop-musiikista vastakohtana ns. purkkapopille. Mielestäni Iisan soololevyn yhteydessä termi älykäs pop-musiikki on hyvin kuvaava. Reginan levyjä kunnellessani minulle tuli usein tunne, että Iisa vain lauloi tulkiten biisien tarinoita. Soololevyllään Iisa on huomion keskipisteenä ja vaikka laulut eivät juurikaan eroa Reginan biisien yleisestä soundimaailmasta, ovat ne kuitenkin jotenkin henkilökohtaisempia. Mikä sitten tekee albumista niin hyvän? Kokonaisuus. Hitaat ja nopeammat biisit luovat levylle dynamiikkaa, joka yhdistyy elämänmakuisiin teksteihin muodostaen erittäin tyylikkään, mutta helposti kuunneltavan kokonaisuuden. Täydellistä poppia, josta voi vain nauttia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti