lauantai 15. helmikuuta 2014

Semiujoo hifistelyä


Rakkaat blogini lukijat älkää suotta pelästykö, vaikka tämänpäiväinen kirjoitukseni meneekin vähän off-topiciin, en siltikaan aio kirjoittaa mitään insinöörijargonia tai hifiniiloilua. En nyt, enkä jatkossakaan ainkaan tähän blogiini. Aloitin tänään talvilomani asentamalla uusimman laitehankintani eli kuvassa näkyvän Pioneerin viritinvahvarin. En ole koskaan pitänyt itseäni high-end hifistinä, vaikka olenkin ollut jo pitkälti toistakymmentä vuotta ehkä jossain määrin hifiharrastaja. Olen aikoinaan käynyt pari kertaa Helsingin Hifi-messuilla sekä tilannut nuorempana Hifi-lehteä, kun halusin oppia ymmärtämään, että miten ne laitteet nyt sitten oikein toimivat ja miten erilaisista äänentoistolaitteistoista saadaan säädöt kohdalleen. Kaikkein puritaanisimmissa hifismin muodoissa alan harrastajat sijoittavat lähes tähtitieteellisiä summia laitteistoonsa, käyttävät ranteenpaksuia kaapeleita ja pyrkivät eliminoimaan kaikki häiriötekijät. Itse olen aina hakenut musiikin kuuntelusta nautintoa ja uusia elämyksiä, mutta toisaalta aika harvoin kuuntelen täysin keskittyneesti musaa. Yleensä musan kuuntelun ohessa luen kirjaa tai lehteä, kokkailen tai teen jotain muuta, jolloin musa jää taustalle luomaan tiettyä fiilistä. Niimpä äänentoistossa minulle ei ole ratkaisevan tärkeää toistaako laitteisoni äänitteen juuri siten, kuin miksaaja on tarkoittanut, vaan se että musa toistuu siten, että itse nautin soundista.

Vaikka yleensä nautinkin uusien laitteiden kanssa puuhastelusta, niin kotiteatterivahvarin asennus ei kuitenkaan ole koskaan ollut mikään suosikkihommani. Mitä tahansa muuta laitetta asentaessa riittää yleensä muutaman johdon irroitus sekä asennus ja valikoiden logiikat on suhteellisen helppoa omaksua. Viritinvahvarin asennus edellyttää kaikkien johtojen asentamista ja monimutkaisen laitteen ominaisuuksiin tutustuminen vie helposti useita tunteja. Olen kuitenkin toistaiseksi erittäin tyytyväinen sekä uusimpaan leluuni, kuin koko tämänhetkiseen laitteistooni. Noin kymmenen vuoden ajan olen haaveillut suunnilleen sen kaltaisesta laitteistosta, joka minulla nyt on, ja vihdoinkin voin keskittyä nauttimaan musasta, ilman laitteiston akuuttia päivitystarvetta.

Kuten monen muunkin harrastuksen, niin myös hifiharrastuksen merkitys minulle on muuttunut vuosien varrella. Aikoinaan saatoin vain haaveilla erillislaitteista. Sitten kesätöissä ensimmäisen tilin saatuani saatoin ostaa ensimmäisen viritinvahvitimeni, joka palveli uskollisesti minua usean vuoden ajan. Olen jo aiemmin maininnut ohimennen keittiössäni majailevan Tivoli Audio-stereoni, joita pidän ehkä parhaimpana äänentoistoon liittyvänä hankitanani. Joskus ehkä 2003 näin Tivoli Audion laitteet livenä Hifi-messuilla ja päätin, että vielä jonain päivänä hankin ne itselleni. Tivoli Audion laitteet ovat monien sisustajien suosiossa siksi, että niissä yhdistyvät yksinkertainen, mihin tahansa sisustukseen sopiva desing ja huikea äänenlaatu sekä helpokäyttöisyys. Taidampa nauttia tänään hyvästä musiikista ja rentoutua arjen huolista. Se kannattaa, kokeile toki itsekin. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti