Taannoin kesälomalla kävin tsekkaamassa oisko Suomalaisen perinteinen kesäpokkariale jo alkanut ja totesin olleeni liian ajoissa sen suhteen, mutta mukaan tarttui kuitenkin hetken mielijohteesta Kaarle Ahon esikoisteos Väärän kuninkaan päivä. Ostin, kun halvalla sain :) Kirja oli kuitenkin ehdottomasti positiivinen yllätys ennen kaikkea aiheensa takia. Ahon kerronta on toisinaan hieman junnaavaa ja kliseistä sekä itseään toistavaa ja sinänsä mainion potentiaalin omanneet henkilöhahmot jäävät osittain turhan ohuiksi. Mutta se aihe. Kirjan kertoja on media-alan freelancer, joka on opiskellut 80-luvun hulluina vuosina Helsingin yliopistossa valmistuakseen juuri ennen 90-luvun lamaa ja joutuakseen kokemaan kovimman kautta talouden romahduksen, jonka ei pitänyt olla mahdollinen. Todennäköisesti kertojan kokemukset lienevät jossain määrin Aholle hyvinkin omakohtaisia. Ainakin sellainen vaikutelma jäi itselleni.
Toivo T. Ryynänen on yksityisen pankkiiriliikkeen omistaja, joka rikastui 80-luvun lopussa hyödyntämällä ulkomaisen pääoman vapautumista Suomen rahamarkkinoilla sekä Helsingin Pörssin kehittymättömyyttä tuolloin. Kaiken lisäksi hän myös entinen taistolainen, joka on jotenkin onnistunut opiskelemaan Harvardissa sekä työskentelemään Wall Streetillä. Vuosituhannen vaihteen lähestyessä Suomi on toipunut lamasta, mutta pankkioikeudenkäynnit, joissa etsitään syyllisiä kuplan puhkeamiseen, ovat vasta pääsemässä vauhtiin. Vaikka kirja periatteessa fiktiivinen onkin, ovat viittaukset todellisiin tapahtumiin ilmeisiä. 90-luvun lama ja pankkikriisi ovat kansallisia traumoja, joista on kirjoitettu sekä tehty lukemattomia tv-produktioita. Väärän kuninkaan päivä on kuitenkin ensimmäinen suomalainen fiktiivinen kirja, jonka olen aiheeseen liittyen onnistunut löytämään ja lukemaan.
Hollywood on jo vuosia sitten esittänyt valkokankaalla Gordon Gekkon seikkailut Wall Streetillä ja jos vaikkapa Amerikan Psykosta jätetään Batemanin sadismi pois, niin etenkin Bret Easton Ellisin kirja kuvaa mielestäni varsin onnistuneesti 80-luvun hulluja vuosia. Itse edustan ikäluokkaa, jolle 80-luku on tutumpi tv-sarjoista ja elokuvista, kuin omista todellisesta kokemuksista. 90-luvun laman aikaan olin sen verran vanha, että muistan ymmärtäneeni, jotain hyvin poikkeuksellista olleen tapahtumassa, mutta en oikein tuolloin ymmärtänyt tarkkaan ottaen, että mistä oli kyse ja miten talouden romahdus ihmisten elämään itseasissa vaikutti. Jos yhteinen lähihistoriamme yhtään kiinnostaa, niin suosittlen lämpimästi tutustumaan Väärän kuninkaan päivään. Sen sijaan puhtaasti kirjallisia nautintoja hakevalle lukijalle, en voi varauksetta kirjaa suositella, vaikka ei se missään tapauksessa huono olekaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti